”Vapaaottelua ei pidetä enää jotenkin väkivaltaisena, vaan urheiluna”

Pitkän linjan kamppailu-urheilija ja nykyinen vapaaotteluvalmentaja Jaakko Dahlbacka on nähnyt vapaaottelun suosion ja näkyvyyden kasvun Suomessa läheltä.

Vieläkö vastaan tulee tietynlaisia ennakkoluuloja aiheeseen liittyen?

– Näkyvyys on kasvanut ja raja-aitoja kaatunut. Vapaaottelua ei pidetä enää sellaisena äärimmäisyytenä, jotenkin väkivaltaisena, vaan se nähdään urheiluna siinä missä muutkin lajit, Dahlbacka puntaroi SuomiUrheilu-sivustolle.

– Totta kai mediakin on tehnyt paljon hyvää – että on annettu aikaa näkyä ja laji-ihmisten olla esillä. Eihän me olla sen kummallisempia urheilijoita kuin muutkaan.

Ruotsissa etenkin Alexander ”The Mauler” Gustafssonin menestys näkyy: Dahlbackan mukaan Gustafsson saa länsinaapurin urheilijoista Zlatan Ibrahimovicin jälkeen toiseksi eniten medianäkyvyyttä.

– Myös esimerkiksi Brasiliassa ja USA:ssa vapaaottelun näkyvyys on todella, todella suurta.

Entä se väkivaltaleima? Vieläkö sitä heilutellaan, kun vapaaottelu tulee puheeksi lajia vähemmän tuntevien kanssa?

– Monesti puhutaan häkkitappelusta, koska ottelut käydään häkissä. Mutta häkkihän ei ole elementtinä mitenkään erilainen kuin kehä, paitsi että se on itse asiassa turvallisempi, koska sieltä et pääse vahingossa putoamaan pois. Häkki vaan näyttää julmalta, ja se mielletään siksi kukkotappeluun tai johonkin brutaaliin.

– Mutta jos sitä ajatellaan vain itse asian kautta, se on itse asiassa tosi hyvä ja toimiva ympäristö!

Ja otetaanpa jälleen pikakatsaus Ruotsin puolelle – vapaaottelun päätapahtumissa eli UFC-illoissa yleisössä on Dahlbackan mukaan ”miehiä ja naisia koko ikäskaalalta – katsomassa urheilua”.

Yksi kariseva stereotypia on sekin, että kaikki vapaaottelijat olisivat isoja ja tatuoituja. Nykyään otteluissa on yhä enemmän erikokoisia miehiä – ja naisiakin jo häkeissä näkyy.

Lisää hiljattain perustetusta Hardknocks Helsinki -ammattilaistallista löydät täältä!

Pekka Mäntylä, Helsinki
Twitter: @pjmant