Euroopan yleisurheiluliiton EA:n piirissä virinnyt halu siirtyä miesten ja naisten moniottelussa kahdeksanotteluun ja tuoda Gundersen-menetelmä ottelun päättävälle juoksumatkalle jakaa vahvasti mielipiteitä.

Kokeneet moniotteluvalmentajat Tiia Hautala ja Mika Vakkuri eivät muutoksille lämpene. Entinen kymmenottelija ja Suomen Urheiluliiton (SUL) toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä sen sijaan näkee ajatuksessa mahdollisuuksia.

– Kymmenottelun kehityssuunnat ovat murheellista seurattavaa läpi Euroopan. Laji ei enää kerää isoja harrastajamääriä. Siksi sen kansallinen taso eri maissa on romahtanut. On syytä kysyä, onko kymmenottelu liian kova laji nykyiselle urheilijasukupolvelle? Nostaako seiväshyppy lajin harrastamiskynnyksen liian korkeaksi, Mäkelä kysyy.

– Minusta kannattaa miettiä, toisiko muutos kahdeksanotteluun lajille lisää harrastajia ja nostetta. Kahdeksanottelun taitajia voisi yhtä lailla pitää yleisurheilun kuninkaina ja kuningattarina.

Kahdeksanotteluun siirtyminen söisi kymmenottelusta seipään ja kiekon. Naisten nykyiseen seitsenotteluun verrattuna kahdeksanottelu toisi mukaan 100 metriä, 200 metriä vaihtuisi 400 metriin ja 800 metriä 1500 metriin. Lajit olisivat 100 metriä, pituus, kuula, korkeus, 400 metriä, 110/100 metrin aidat, keihäs ja 1500 metriä.

– Kymmenottelun muutos oli paljon radikaalimpi kuin seitsenottelun vaihtuminen kahdeksanotteluun, joka ei tunnu niin pahalta. Kymmenottelussa on viime vuosina totuttu siihen, että pitää olla hyvä seipäässä ja keihäässä. Arvokisoissa on trendinä ollut, että palkintokorokkeelle nousevien seivästulos on yli viisi metriä, sanoo Hautala.

– Seitsenottelussa vaihdos kahdeksanotteluun olisi iso juoksumatkojen osalta: 400 ja 1500 metrin tulo muuttaisivat lajin luonnetta, mutta se mittaisi edelleen urheilijan monipuolisuutta. Harjoittelussa se näkyisi niin, että nopeuskestävyyden osuus kasvaisi, ja kun 1500 metriä on myös maksimikestävyyttä mittaava matka, puhtaiden nopeustyyppien pärjääminen ei enää olisi niin ilmeisestä.

Mika Vakkurilta ei löydy tukea kymmenottelun muuttamiselle kahdeksanotteluksi. Hänestä se tekisi ottelusta ”tynkälajin”.

– Taisteltiin aikanaan ruotsalaisten kanssa vuosia, että saatiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) kongressissa läpi se, että 17-vuotiaille vaihdettiin kymmenottelu, eikä se minusta ole harrastajamääriä laskenut. En usko, että kahdeksanotteluun siirtyminen toisi niin paljon lisää harrastajia, että sillä olisi merkitystä, Vakkuri uskoo.

– Seiväs ja kiekko ovat haastavat ja vaikeat lajit, mutta minusta sen pitäisi tarkoittaa, että seiväshypyn ja kiekonheiton monipuolisen opettamisen tehostaminen pitäisi olla huolenaihe. Ei pitäisi tyytyä tilanteeseen.

Kilpailun järjestäjien kannalta kahdeksanotteluun siirtymistä on perusteltu sillä, että miesten ja naisten moniottelut voitaisiin viedä läpi kahdessa päivässä yhtä aikaa, kun niissä lajijärjestys olisi hieman erilainen.

– Se on huono peruste. Yhdysvaltain mestaruuskilpailussa kymmenottelu ja seitsenottelu ovat olleet monta kertaa samaan aikaan, eikä se ole tuottanut ongelmia, Vakkuri sanoo.

Esitys kahdeksanotteluun siirtymisestä ei näillä näkymin etene nopeasti. EA:n piirissä sen sijaan on halua tuoda Gundersen-menetelmä moniotteluiden päätösmatkalle. Ajatuksena on, että se helpottaisi lajin seuraamista, kun urheilijoiden piste-erot muutetaan sekunneiksi ja minuuteiksi ennen päätöslajia, ja ensin maaliin tuleva voittaisi koko kilpailun.

– Tästä oli puhe keväällä Götzisissä eri maiden otteluvalmentajien kesken. Melkein kaikki kymmenotteluvalmentajat olivat sitä mieltä, että nykysysteemi pitää säilyttää. Näin siksi, että Gundersenilla ottelun päättävän 1500 metrin luonne muuttuisi taktisemmaksi, Vakkuri arvioi.

Hautala on samoilla linjoilla.

– Se olisi varmasti yleisöystävällinen ratkaisu, mutta näkisin, että seitsenottelun 800 metrillä takaa-ajajat hyötyisivät siitä aika paljon. Se, joka on ollut kuuden lajin jälkeen paras, joutuu vetämään yksin kärjessä, Hautala sanoo.

(Lähde: SUL)

Aiheet kymmenottelu Yleisurheilu Yleisurheilu