Suomi-Slovakia: Lelu Ojansivu syttyi lopussa, koska luuli pääsevänsä nopeasti kotiin

SASTAMALA. ”Iskä pelaa, iskä pelaa!”

Tämä pienen tytön esittämä käsky saattoi hyvin kajahtaa Sastamalan Vexve-areenalla jo Suomen ja Slovakian välisen lentopallomaaottelun aikana, mutta vielä tuolloin se hukkui 824-päisen yleisön pitämän kovan mekkalan joukkoon.

Ei mikään ihme, vaikka Olivia Ojansivu, 5, olisi komentanut isäänsä Olli-Pekka ”Lelu” Ojansivua jo ottelun aikana, sillä isä ei ollut ottelussa aivan terävimmillään.

Sen sijaan ottelun jälkeen jo tyhjentyneellä areenalla käsky kaikui selvästi. Ja pelattavahan isän oli, edes hetki – kuten itse ottelussakin.

Kun ottelun neljäs erä oli tilanteessa 21–19, kotikaupunkiinsa Sastamalaan (ent. Vammala) palannut Ojansivu asteli syöttöviivan taakse – eikä sieltä enää poistunut. Suomi napsi neljä pistettä Ojansivun ässällä, kahdella kovalla taistelupisteellä ja lopulta Ojansivun kolmen metrin takaa lähteneellä iskulla. Viimeinen erä Suomelle 25–19, ja koko ottelu erin 3–1 (25–22, 25–19, 25–27, 25–19).

Ojansivu valitteli, taas kerran, ettei meinaa millään syttyä harjoitusotteluihin.

– Ei minun hyökkäyspelini nytkään ollut normaalilla tasolla, 20 pistettä ottelussa tehnyt Ojansivu sanoi.

– Lopussa sitten vähän sytyin, kun ajattelin, että päästään äkkiä kotiin! Hyvä kuitenkin, että nämä treenipelit ovat tällaisissa paikoissa, joissa on hyvin yleisöä ja meteliä. Joskus on ihan tosissaan tehnyt mieli lähteä harjoituspelistä kotiin kesken pelin, Ojansivu pudotteli.

Suomen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo oli erityisen tyytyväinen Suomen syöttöpeliin. Kuten Sammelvuo jo aiemmin tänään SuomiUrheilu.comissa julkaistussa jutussa ennakoi, syöttöpelistä näyttää muodostuvan Suomelle vahvuus ensi viikolla käynnistyvissä EM-kisoissa.

– Syöttöpeli oli loistavaa. On hyvä, että meillä on erilaisia syöttäjiä. Lujien hyppysyöttöjen lisäksi syötämme hyvin lujaa hyppyleijaa. Teemme syötössä vähän virheitä, ja saamme palloa ulos vastustajan verkolta, mikä on hyvä asia, Sammelvuo sanoi.

Hyppyleijaa viljelevät erityisesti passari Eemi Tervaportti sekä keskitorjuja Sauli Sinkkonen.

– Kyllä se on meille yhdenlainen ase. Meillä moni vielä laittaa siihen leijaan vauhtia, kun aiemmin sitä on usein syötetty paikaltaan. Se on myös melko vaikea ottaa vastaan, ja sen vastaanottamista myös harjoitellaan vähemmän kuin kovan hyppysyötön, Sinkkonen tiesi.

Muutoin päävalmentaja ei ollut järin tyytyväinen Suomen esitykseen.

– Hyökkäys- ja puolustuspelissä on paljon parannettavaa. Mutta minulla on vakaa luotto siitä suunnasta, mihin olemme menossa. Kun pääsemme kisapaikalle Puolaan, vire nousee kuin itsestään. Uskon, että kunto on parhamillaan Puolassa, ainakin sen eteen on tehty kovasti töitä. Luotamme lujasti tekemiseemme ja toisiimme, Sammelvuo sanaili.

Myös Sinkkonen uskoi, että joukkueen paras terä on nupullaan vasta vajaan viikon kuluttua.

– Jo nyt kisojen lähenemisen huomaa selvästi siinä, että treeneihin on tullut lisää sähköä. Hyvällä tiellä tässä ollaan, ja kun ensi viikolla vähän viritellään kroppaa, terävyys tulee esiin. Se tuo vielä vähän lisää tehoa hyökkäyspeliinkin, Sinkkonen uskoi.

Ja, kuten tiedetään, tosipelien alkaessa myös ykköshakkuri Ojansivun vire ja taso nousevat uusiin korkeuksiin.

Puolasta Ojansivullakaan ei ole kiire kotiin.