Calgaryn vuoden 1988 talviolympialaisten mäkihyppykilpailut muistetaan Suomessa toki Matti Nykäsen kolmesta olympiavoitosta, mutta myös sekä suurmäen että normaalimäen kilpailuissa viimeiseksi sijoittuneesta brittihyppääjä Eddie Edwardsista.

30 vuotta ”mainetekojensa” jälkeen Edwards asuu edelleen synnyinkaupungissaan Cheltenhamissa, Lounais-Englannissa ja työskentelee rakennustyöläisenä.

Edwards muisteli ruotsalaislehti Expressenin haastattelussa Calgaryn aikaista mediamylläkkää.

– Tajusin heti sinne saavuttuani, ettei elämä tulisi olemaan kuten ennen. Jo lentokentällä odotti kyltti, jossa luki ”Tervetuloa Calgaryyn, Eddie the Eagle”, Edwards kertoi.

Tämän jälkeen englantilaiselle järjestettiin lehdistötilaisuus, johon eräs vartija ei ollut päästää itse päätähteä sisään, koska hän ei vartijan mukaan näyttänyt urheilijalta.

Edwardsista tuli maailmanlaajuisesti tunnettu, mutta häntä pidettiin lähinnä vitsinä. Hän itse kertoo kuitenkin olleensa mäkihypyssä tosissaan mukana.

– Olin hyvin vakavissani mäkihypyssä, halusin olla paras. Mennessäni olympialaisiin en kuitenkaan ollut harjoitellut kuin 20 kuukautta. Olin aloittelija, mutta suunnitelmani oli saada sponsoreita voidakseni harjoitella ammattimaisesti ja tulla paremmaksi.

Kaikkien aikojen ensimmäisen ja ainoan brittimäkihyppääjän ura ei kuitenkaan lähtenyt lentoon. Hän oli lyhyen aikaa kysytty vieras tv-ohjelmissa ja kiersi pr-tapahtumissa ympäri maailmaa.

Edwards yritti vielä kolmiin seuraaviinkiin olympialaisiin, 1992 Albertvilleen, 1994 Lillehammeriin ja 1998 Naganoon, mutta ei onnistunut karsimaan tietään niihin.

Edwardsin tarinasta tehtiin myös elokuva, Eddie the Eagle, joka sai ensi-iltansa vuonna 2016.

Aikooko Edwards sitten katsoa tulevia Pyeongchangin talviolympialaisia?

– Katson viisi minuuttia mäkihyppyä, pidän enemmän itse urheilemisesta, kuin sen katsomisesta, hän toteaa.

Aiheet Eddie Edwards Mäkihyppy Olympialaiset Talviurheilu