Selvitys: Suomi voisi harkita talviolympialaisten hakemista – ”Keskustelu urheilun suurimman ja tärkeimmän tapahtuman järjestämisestä on tarpeen”

Olympiakomitea on selvittänyt olympialaisten ja paralympialaisten hakemisen ja järjestämisen edellytykset. Selvitys tehtiin eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon toimeksiannosta. Selvitys luo tietopohjan, jonka varassa olympia- ja paralympiakisojen hakemisen mahdollisuutta voidaan arvioida.

Kansainvälisen olympiakomitean, Kansainvälisen paralympiakomitean, lajiliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden yhteistyössä valmistelema Agenda 2020 muutti merkittävästi vaatimuksia olympialaisten hakemiseksi ja järjestämiseksi. Tulevissa olympia- ja paralympiakisoissa korostuvat kustannustehokkuus, ekologisuus, eettisesti kestävä arvopohja ja läpinäkyvä järjestelyprosessi. Tulevat kisat sovitetaan isäntäkaupungin mahdollisuuksiin, ei päinvastoin. 

Vuoden 2026 talvikisat ovat ensimmäiset olympialaiset, joiden hakuprosessi ja järjestäminen etenee kokonaisuudessaan Agenda 2020:n pohjalta. Tämä sai myös Ruotsin hakemaan kisoja.

Selvitys tarkastelee Suomen tilannetta Agenda 2020:n kriteerien kautta. Selvityksessä arvioidaan hakukriteerejä, järjestämisvaatimuksia ja muita kisojen kannalta välttämättömiä osa-alueita.

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoo, että Suomessa on perusteltua aika ajoin pohtia kisojen hakemisen ja järjestämisen mahdollisuutta.

– Suomella on turvallisena ja vahvana urheilumaana paljon vahvuuksia, joten faktaperusteiteinen keskustelu urheilun suurimman ja tärkeimmän tapahtuman järjestämisestä on tarpeen, Sampo Terho toteaa.

Neljä keskeistä johtopäätöstä

Selvitys nostaa esiin neljä keskeistä johtopäätöstä. Talvikisojen osalta selvitys osoittaa, että mitään selkeätä estettä ei ole sille, etteikö Suomi voisi pohtia kisojen hakemista ja järjestämistä.

– Työ osoitti, että useiden yksityiskohtien osalta tarvitaan vielä jatkoselvityksiä, jotta mahdollista hakemista voitaisiin vakavasti harkita. Myös Ruotsin kisahaun tulos vaikuttaa Suomen mahdolliseen hakuun.

Selvitystyössä todetaan, että mikäli Ruotsi saa järjestettäväkseen hakemansa vuoden 2026 kisat, mahdollisen haun ja jatkoselvitysten pohtimiseen kannattaa palata vasta 2030-luvulla. Mikäli Ruotsi ei saa kisoja, jatkoselvitysten ja mahdollisen haun osalta voidaan edetä nopeastikin. KOK:n yleiskokous päättää vuoden 2026 talviolympialaisten ja -paralympialaisten järjestäjän kesäkuun lopulla.

Selvitys osoittaa myös, että Suomella ei ole nykyvaatimuksilla edellytyksiä kesäolympialaisten ja -paralympialaisten järjestämiseen.

– Kesäkisojen osalta nykyvaatimukset asettavat järjestelyille Suomen kannalta kolme haastetta, jotka ovat kansantaloutemme koko verrattuna kisabudjettiin, turvallisuusjärjestelyjen massiivisuus sekä jalkapallon suorituspaikoiksi vaaditut stadionit. Näihin asioihin liittyvien vaatimusten on muututtava, jotta Suomi voisi edes harkita kesäkisojen hakemista, Salonen sanoo.

Selvitys myös osoittaa, että kisojen taloudesta käytävä keskustelu vaatii selkiyttämistä. 

– Kisoihin liittyvät kustannukset tuppaavat menemään sekaisin julkisessa keskustelussa. Kisojen kustannusrakenne on aina kolmiportainen: Kisojen varsinaiseen operatiiviseen järjestämiseen liittyvää budjettia kutsutaan olympialiikkeessä järjestelytoimikunnan budjetiksi. Omia kokonaisuuksiaan ovat sen lisäksi olosuhdekustannukset ja yhteiskunnan investointibudjetti esimerkiksi infrastruktuuriin. Mielenkiintoista on, että hakuvaiheessa olevat vuoden 2026 talvikisahankkeet ja myös Pariisin 2024 kisat voidaan järjestää niin kutsutun järjestelytoimikunnan budjetin osalta kokonaan tai lähes kokonaan ilman yhteiskunnan tukea, Salonen sanoo.

Kisojen vaikutuksia arvioivissa johtopäätöksissä selvitys toteaa, että olympialaisten ja paralympialaisten järjestämisestä koituvat edut ulottuisivat Suomessa laajalle myös liikunnan ja urheilun ulkopuolella.

– Olympialaisten kaltaisten megahankkeiden onnistumista ei voi enää arvioida pelkästään liikunnan ja urheilun tavoitteiden täyttymisellä. Suuret urheilutapahtumat tulee nähdä ja perustella laajemmin koko yhteiskuntaa koskevina hankkeina, joissa tulee erotella hakuvaiheen ja kisojen aikainen toiminta sekä molempien osuuksien erityistoimenpiteet ja vaikuttavuus, Salonen kiteyttää.

Lähde: Olympiakomitean tiedote