Suomen Olympiakomitean, KIHUn, Paavo Nurmi – keskuksen ja Turun Yliopiston yhteistyönä toteuttama tuore tutkimus osoittaa, että huippu-urheilijoiden hengitystieinfektiot on tiedettyä suurempi haaste talviolympialaisten aikana. PyeongChangin talvikisoissa tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että hengitystieoireita oli 45 %:lla kisakylässä asuneista, ja oireiden aiheuttajana oli lähes aina virustartunta.

Akuutti hengitystieinfektio on yleisin huippu-urheilijan sairaus arvokilpailuissa kuten olympialaisissa. Kova fyysinen ja psyykkinen rasitus heikentää elimistön puolustusmekanismeja, mistä aiheutuva hengitystieinfektio voi merkittävästi heikentää fyysistä suorituskykyä. Kilpailuihin liittyvä matkustaminen, uni- ja energiavaje, ihmisjoukot ja yhdessä asuminen lisäävät alttiutta sairastua infektioihin. Syksyn ja talven aikana esiintyvät virusepidemiat leviävät herkästi joukkueisiin.

Huippu-urheilijan infektioalttius -tutkimuksessa kerättiin PyeongChangin talviolympialaisten kisakylässä tietoa Suomen joukkueessa ilmenneistä hengitystieinfektioista ja niiden leviämisestä joukkueen sisällä. Joukkueen jäseniä pyydettiin ilmoittamaan hengitystieoireistaan ja oireisilta henkilöiltä otettiin nenänäytteet. Myös tartunnalle altistuneet oireettomat henkilöt tutkittiin. Näytteet tutkittiin paikan päällä virusinfektioiden vieridiagnostiikkalaiteella, joka oli tiettävästi ensimmäistä kertaa käytössä olympialaisissa. Kaikki löydökset vahvistettiin vielä myöhemmin Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella sekä TYKS kliinisen mikrobiologian yksikössä.

Suomen olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen kertoo, että aiempaa tarkemmasta vieridiagnostiikkalaiteesta oli merkittävää apua Suomen joukkueen lääkäreille.

– Laitteen avulla havaitsimme influenssavirusinfektiot nopeasti. Aloitimme nopean lääkehoidon tartunnan saaneille ja sille altistuneille. Lääkehoidolla ja varhaisella eristämisellä kykenimme rajaamaan herkästi tarttuvan influenssaviruksen leviämistä Suomen joukkueessa, kertoo Valtonen.

Tutkimuksen tulokset poikkeavat varsin merkittävästi aikaisemmista Kansainvälisen Olympiakomitean toteuttamista omista tutkimuksista.

– Olympialaisissa on aiemmin raportoitu infektioita vain 3-4 %:lla osallistujista ja infektion aiheuttaja on saatu selville vain vähän alle 30 % tapauksista. Nämä vallitsevat käsitykset ihmetyttivät urheilun parissa työskenteleviä lääkäreitä, toteaa Valtonen.

Suurin osa tutkimuksessa havaituista hengitystieoireista oli lieviä, kuten kurkun karheutta ja nenän tukkoisuutta. Lähes kaikkien oireiden tausta kuitenkin löytyi virusinfektio. Tutkimus muuttaa aiemman käsityksen siitä, että huippu-urheilijan lievät hengitystieoireet olisivat muun syyn kuin infektion aiheuttamia.

– Johtopäätöksemme on, että infektioiden ennaltaehkäisyyn, nopeaan diagnostiikkaan ja asianmukaiseen hoitoon kannattaa huippu-urheilussa panostaa. Jatkotutkimuksissa haluamme selvittää mm. miten infektiotartunnat vaikuttavat suorituskykyyn ja mistä tartunnat ylipäättään tulevat ja miten niiden leviäminen voitaisiin estää, päättää Valtonen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Wihurin tutkimussäätiö sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Lähde: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Aiheet Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Muut lajit