Joensuussa rikottiin lauantaina Kerubi Stadionin yleisöennätys ja hyvin todennäköisesti myös desibeliennätys. Kotijoukkue Joensuun Maila tarjosi 3900 katsojalle sen, mitä useimmat heistä halusivat nähdä. Viihdyttävä ja dramaattinen neljäs loppuottelu tarjosi huikeaa huippu-urheiluviihdettä – sekä JoMan toiset peräkkäiset mestaruusjuhlat.

Toisen jakson ensimmäiseen sisävuoroon saakka Sotkamon Jymy esitteli menestysvuosikymmeniensä tavaramerkkiä. Mitä tukalammaksi tilanne kääntyi, sitä enemmän joukkue venyi.

Avausjaksolla juoksut olivat kortilla ja pääosaan nousi jäätävän varmasti suorittanut ulkopeli molempien joukkueiden osalta. Kuparisen rikkoi kolmannen tasoittavalla Roope Korhonen kotiuttamalla Joni Rytkösen kolmospuolen kumuralla ja Topi Korhonen kotiuttamalla Niko Korhosen loistavalla varsilyönnillä.

JoMan tekeminen oli koko loppuottelusarjassa vuorenvarmaa, eikä joukkue tuntunut järkkyvän mistään. Pientä pohdintaa aiheutti nyt sisäpelin sakkaaminen ja jääminen juoksuitta avausjaksolla. Katsomon tuskaa eivät helpottaneet Jymyn räväkkä aloitus ja 0-2-johtolukemat toisen jakson ensimmäisessä vuorossa.

Kotikannattajien luotto omiin palkittiin kuitenkin heti tasoittavalla. Pitkään rajoille vaarallisesti iskenyt Juha Puhtimäki sai nyt kupperinsa kakkosjatkeelle ruutuun ja käynnisti takaa-ajon. Myös jokeriosasto avasi pellit sekä Aleksi Rautiaisen että Juha Niemen toimesta, joten asetelma oli ukkosen jylinän lailla kääntynyt kotijoukkueelle. Voittojuoksu nähtiin toisen tasoittavalla, kun JoMa ampaisi jo neljän juoksun karkumatkalle.

Jännitys jatkui käsinkosketeltavana, kun jaksopelin luonne oli kaikkien tiedossa. Viikko sitten JoMa jäi supervuoron aloittavalla juoksuitta ja hävisi lopulta koko ottelun. Sama näytti toistuvan tälläkin kertaa, kunnes lyöntipaikalle asteli kahden palon tilanteessa pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi arvostettu Aleksi Rautiainen. Huikea lyönti kakkosrajasta läpi tuotti kaksi tavallista juoksua Konsta Kettusen ja Mikko Kemppaisen tuomina sekä kunnarin ottelun sankarille.

Jymy taisteli viimeiseen asti ja kattaus tarjoiltiin jokeriosastolle. Roope Korhosen 3-1-kavennusta lähemmäksi joukkue ei tiukassa paikassa päässyt. Kerubi Stadionin korvia huumannut kannustus palkittiin kotijoukkueen voitolla loppulukemin 2-1 (0-2, 7-4, 3-1). JoMa juhlii toista peräkkäistä Suomen mestaruutta ja seitsemättä peräkkäistä SM-mitaliaan.

– Aika huikee fiilis, älytön määrä porukkaa on täällä ja varsinkin supervuoron he elivät aivan älyttömän hienosti mukana, fiilisteli lukkari Juha Puhtimäki.

– Tämä mestaruus tuntuu todella paljon paremmalta. On käyty niin syvällä tuossa keskellä kautta ja mietitty paljon asioita, mutta kaikki saatiin järjestykseen. Älytön usko oli koko porukalla tekemiseen, se ei horjunut missään kohtaa. Tämä porukka on ainutlaatuinen, Puhtimäki tunteili.

Viimeisen ottelunsa Joensuun Mailan paidassa pelannut Tuomas Jussila herkistyi toden teolla Ruutu+:n suorassa lähetyksessä.

– Aivan mieletön matka, ei parempaa palkintoa voi saada. Tämä on varmaan haastattelu, jossa kiitellään ihmisiä ja JoMassa on paljon, keitä kiittää. Rakasta vaimoa haluan kiittää tässä. Se mahdollistaa sen, että pystyy pelaamaan.

Myöhemmin Jussila kiitteli ainutlaatuista tunnetta, joka meinasi hiipiä puseroon ottelun ollessa vielä kesken.

– Aivan uskomaton tunne. Supervuoroparissa ei meinannut olla herkistymättä ulkovuoron aikana, vaikka peli oli pahasti kesken.

– Tämä ottelu kruunaa ajan ja taipaleen täällä. Kotiyleisön edessä pääsee tällaisen viimeisen ottelun pelaamaan. Ei paremmin olisi voinut päättyä. Hienoa on ollut kokea, miten JoMan fanikulttuuri ja muu on kasvanut vuosien mittaan aivan ultimaattisiin mittoihin.

Aleksi Rautiainen palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana. Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen myönsi vastustajan paremmuuden ja antoi tunnustusta Rautiaiselle huikeista peliesityksistä.

– Hän oli keskeisin tekijä, avasi vastustajan peliä erittäin hienoilla tylyillä ratkaisuilla ja ratkaisi lopulta koko jutun. Pienet ovat marginaalit, mutta Joensuu ansaitsee voittonsa.

– Ensimmäisen pelin jälkeen noustiin taisteluun todella hienosti ja osoitettiin, että meillä on sielu ja ruumis tässä mukana – annetaan kaikkemme tälle jutulle.

Vasta 16-vuotias Samuel Tirkkonen valitsi vasta nuorempana D-poikana päälajikseen pesäpallon. Viides kausi toi palkintokaappiin lähes käsittämättömästi miesten Suomen mestaruuden.

– Ihan uskomaton fiilis, ei tätä voi kokea muualla kuin täällä kentällä. Reenit ovat tuottaneet tulosta ja kannattaa reenata vielä.

Pelinjohtaja Juhani Lehtimäki juhlii ensimmäistä Suomen mestaruuttaan viuhkassa.

– Olo on tyhjä. Ei tämä vielä hirveästi tunnu, toivottavasti kohta tuntuu. Loppukausi oli taas hurjan raskas. Kierrokset eivät ole vielä täysin lähteneet.

– Meillä on sellainen käsitys, miten pesistä pitää pelata. Olen ylpeä siitä, että olen saanut olla mukana tekemässä siitä ja luomassa omalta osaltani sitä tapaa, miten sisäpeliä voidaan ajatella ja miten ulkopeliä voidaan ajatella – ja voidaan olla positiivisia.

Lehtimäki ilmoitti jo hyvissä ajoin väistyvänsä tehtävästä tämän kauden jälkeen. Aika Joensuussa pysyy takuulla Lehtimäen mielessä ikuisesti.

– Jättää ison jäljen. Unelmien täyttymys on ollut saada olla tässä mukana tekemässä töitä ja mittaamassa omia ajatuksia. Päällimmäisenä ovat ihmiset, tämä joukkue ja taustaihmiset. Olen saanut niin lämpimiä ystäviä täältä.

Lähde: Pesäpalloliiton tiedote

Aiheet Joensuun Maila Pesäpallo