Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt jälleen kattavan tilannekatsauksen suomalaisesta huippu-urheilusta. Olympiayksilölajeissa vuosi jätti parantamisen varaa, mutta joukkuepeleissä vuosi oli historiallisen kova.

Suomen jalkapallomaajoukkue selvitti ensimmäistä kertaa tiensä miesten arvokisoihin. Jääkiekossa Suomi putsasi palkintopöydän miesten ja alle 20-vuotiaiden poikien maailmanmestaruuksilla, eikä sama ollut kaukana naisissakaan, kun Suomi ylsi ensimmäistä kertaa historiassaan MM-finaaliin ja taipui dramaattisen loppuottelun jälkeen Yhdysvalloille vasta rangaistuslaukauskilpailussa. Lisäksi U18-tytöissä tuli MM-pronssia.

Salibandyssa miehet ovat niin ikään hallitsevia maailmanmestareita, ja naiset kamppailevat mestaruudesta MM-kisoissa joulukuussa. Lentopallossa miehet ylsivät jatkopeleihin EM-lopputurnauksessa ja koripallossakin miesten MM-lopputurnauspaikka jäi yhden voiton päähän.

– Vaikka tavoitteena ollut joukkuepelien olympiapaikka Tokioon jää saavuttamatta, joukkuepelien vuotta voi kuvata sanalla historiallinen, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki sanoo.

– Eikä menestys rajoitu ainoastaan maajoukkuetoimintaan. Teemu Pukki on lyönyt itsensä läpi maailman kovatasoisimmassa jalkapalloliigassa, Lauri Markkanen on vakiinnuttanut asemansa Chicago Bullsin avainpelaajana NBA:ssa, nuoret suomalaiset NHL-pelaajat ovat murtautuneet laajalla rintamalla lajin ehdottomalle huipulle ja niin edelleen – myös yksilötasolla joukkuepeleissä on ollut upea vuosi.

Joukkuepeleissä on Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavan Lauri Hakalan johdolla tehty määrittelytyö kovimmista ulkomaisista sarjoista, joissa pelaavien suomalaisten menestystä seurataan. Uuden luokittelun perusteella jalkapallossa, jääkiekossa, koripallossa, käsipallossa, lentopallossa ja salibandyssa ykköskategorian ulkomaisissa sarjoissa pelaa ammatikseen 102 miestä ja 53 naista sekä kakkoskategorian sarjoissa 101 miestä ja 25 naista. Suomalaisvalmentajia on ykköskategoriassa 19 ja kakkoskategoriassa 31.

Kesäolympialajeissa tulee kiire Tokio-tavoitteeseen

Kesäolympialajeissa suomalaisurheilijat ovat saavuttaneet marraskuun loppuun mennessä tänä vuonna yhden MM-mitalin, kun Mira Potkonen otti pronssia nyrkkeilyssä. Lisäksi suomalaiset ovat saavuttaneet kolme kesäolympialajien MM-pistesijaa. Kaikissa lajeissa MM-kisoja ei ole tänä vuonna järjestetty, mutta tulos oli myös viime vuonna samankaltainen, yksi MM-mitali ja neljä pistesijaa.

Kuluvalle olympiadille asetetusta kymmenen olympiamitalin tavoitteesta on PyeongChangin talvikisojen jälkeen saavuttamatta vielä neljä. Mika Lehtimäki toteaakin, että kahdeksassa kuukaudessa tulee kiire yltää tavoitteeseen, varsinkin kun kesäkauden lopuksi Huippu-urheiluyksikön mitaliennuste Tokion olympiakisoihin on 1,45 mitalia.

– Kun katsomme asiaa raa’an realistisesti, emme ole tavoitevauhdissa. Laajan kilpailuseurantamme perusteella meillä on tällä hetkellä niukasti enemmän selkeitä top 3 -potentiaalin urheilijoita kuin ennen Lontoon ja Rion olympiakisoja, mutta toisaalta mitaliennustetta täydentäviä vahvoja top 8 -kandidaatteja on vähemmän, Lehtimäki kertoo.

– Orastavaa toiveikkuutta tuo se, että top8 -urheilijoiden välittömässä läheisyydessä on melko iso joukko urheilijoita, joilla on Tokioon mennessä mahdollisuus nousta menestyjiksi. Luonnollisesti teemme yhdessä lajien kanssa kaikkemme tämän tilanteen parantamiseksi ja potentiaalin maksimoimiseksi.

Yleisurheilu paralympialajien mallioppilaana

Kesäparalympialajeissa Suomi saavutti vuonna 2019 MM-tasolta viisi mitalia ja viisi pistesijaa. Potista leijonanosan (5+3) saavutti yleisurheilumaajoukkue Dubain MM-kisoissa.

Myös paralympialaisista Tokioon päättyvän nelivuotiskauden tulostavoite on kymmenen mitalia. PyeongChangin talvikisojen jälkeen kasassa on kolme. Huippu-urheiluyksikön ennuste Tokion paralympialaisista on kauden 2019 päätteeksi 4,25 mitalia.

– Paralympialaisten ennusteessa ei ole pienemmän volyymin takia takana yhtä isoa otantaa kuin olympiaennusteessa, minkä takia ennuste on tässä vaiheessa sanalla sanoen varovainen. Tämän vuoden MM-tuloksenkin perusteella olen luottavainen, että paralympialajeissa olemme lähempänä seitsemän mitalin vauhtia kuin olympialajeissa neljän, Lehtimäki arvioi.

Talvilajien tilannetta tarkastellaan tarkemmin vasta kauden jälkeen, sillä kansainvälinen kilpailukausi ei ole vielä edes käynnistynyt kaikissa lajeissa.

Jo yli 250 arvokisamitalia vuonna 2019

Suomi on saavuttanut Urheilumuseon ylläpitämän seurannan mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta nauttivien lajiliittojen alaisissa lajeissa vuonna 2019 kaikkiaan 105 MM- ja 154 EM-mitalia. Tilanne on päivitetty edellisen kerran 4. marraskuuta, minkä jälkeenkin on tullut muun muassa viisi MM-mitalia parayleisurheilusta. Lisäksi Valtteri Bottas on varmistanut Formula 1-luokan MM-hopean.

Edellä mainituista mitaleista vammattomien puolella on tullut 97 MM- ja 151 EM-mitalia. Olympialajeissa saldo on neljä MM- ja viisi EM-mitalia, joten kaikkiaan 93 MM- ja 146 EM-mitalia on tullut lajeista, jotka eivät ole olympiaohjelmassa.

Iso osa menestyksestä on jälleen moottoriurheilun ansiota; Bottaksen MM-hopean lisäksi Kalle Rovanperä voitti WRC2-luokan maailmanmestaruuden, Sanna Kärkkäinen otti MM-hopeaa endurossa ja Jesse Kallio nappasi MM-pronssia rallicrossin RX2-luokassa. Rallin WRC-luokassa Jari-Matti Latvala ja Teemu Suninen ajoivat pistesijoille MM-sarjassa, kuten myös Juho Valtanen kartingin MM-kotikisassa ja Eero Remes enduron MM-sarjan E2-luokassa.

Suunnistuksessa Suomen miehet tarrasivat kymmenen vuoden tauon jälkeen viestimitaliin MM-kisoissa, kun joukkue saavutti MM-hopeaa. Lisäksi Venla Harju suunnisti MM-pronssia keskimatkalta.

Keilailussa Sanna Pasanen saavutti MM-pronssia sekä Niko Oksanen ja Tomas Käyhkö EM-hopeaa parikilpailussa. Sen lisäksi keilaajat voittivat hulppeat kymmenen MM- ja neljä EM-mitalia nuorten arvokilpailuista.

Muita huomattavimpia menestyksiä ei-olympialajeissa olivat uransa lopettaneen Kaisa Salin kuudes sija ironmanin MM-kilpailussa, suomalaisjoukkueiden saavuttamat MM-hopea ja -pronssi sekä joukkuevoimistelussa että muodostelmaluistelussa ja cheerleadingin cheer-sarjan maailmanmestaruus. Lisäksi Eva Wahlström pitää edelleen hallussaan ammattinyrkkeilyn WBC-liiton ylemmän höyhensarjan titteliä.

TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 28.11.2019

Suomen sijoitus Greatest Sporting Nation -vertailussa 2019 (tilanne 27.11.): 37.
Suomen sijoitus asukaslukuun suhteutettuna GSN-vertailussa 2019 (tilanne 27.11.): 15.

Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 1,45
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,25

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa: 21+3 (olympialajit + ei-olympialajit)
Suomen saavuttamat mitalit vuonna 2019 (tilanne 4.11.): 105 MM-mitalia, 154 EM-mitalia (olympialajit 4+5, vammaisurheilulajit 8+3, ei-olympialajit 93+146)

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 26.11.2019 (miehet/naiset):
Salibandy: 1./2.
Jääkiekko: 3./3.
Lentopallo: 19./T66.
Koripallo: 34./69.
Jalkapallo: 55./30.
Käsipallo: Ei rankingia

Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, miehet (1. taso / 2. taso): 102/101
Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, naiset (1. taso / 2. taso): 53/25
Suomalaiset valmentajat ulkomailla (1. taso / 2. taso): 19/31

Lähde: Olympiakomitean tiedote

Aiheet Lentopallo Tokio 2020 Yleisurheilu