Sopiva kisajännitys antaa suoritukselle viimeisen silauksen ja kuuluu asiaan. Myös kisatapahtumiin kuuluu paljon henkisesti tiukkoja paikkoja, joihin auttaa rutiinin lisäksi luottamus omaan tekemiseen.

Ottelija Miia Sillman muistaa jännittäneensä nuorempana erityisesti juoksuja, joiden jännitys alkoi kisapäivän aamulla.

– Kenttälajeissa on kuitenkin monta yritystä, juoksuissa piti suoriutua heti tosi hyvin. Kun ympärillä oli samassa tilanteessa olleita nuoria, se osaltaan helpotti tilannetta. Eniten jännitystä on helpottanut se, että on tullut rutiinia. Jännitystä oppii käsittelemään, kun asioita vaan tekee.

Ottelun aikana Sillman yrittää miettiä kunkin käynnissä olevan lajin tekniikkajuttuja tai ei mitään.

– Korkeus on sellainen, etten mieti mitään. Pituus taas on sellainen, että saatan miettiä vaikkapa vaparin käyttöä.

Kuulantyöntäjä Senja Mäkitörmä tietää myös, miltä tuntuu, jos tulos pitää saada kolmella ensimmäisellä ja alku meneekin pieleen.

– Aika monesti minulla ensimmäinen työntö onkin huono, vaikka lipsahtaa sormista. Jos toinenkin menee pieleen, sitten kyllä jo jännittää. Ei sitten auta tehdä muuta kuin sitä mitä osaa.

– Henkisesti raskain on ollut Kalevan kisojen karsinta 2019. Silloin kävi niin, että kaksi ekaa meni sektorista ohi. En ikinä työnnä sektorista ohi. Tiesin toki, että pääsen varman päälle -tuloksella jatkoon ja tein sitten sellaisen. Ei siinä auttanut kuin nollata edelliset ja lähteä uuteen suoritukseen. Jos on ollut joku virhe, sitä ei kannata miettiä liikaa, koska sitten käy helposti niin, että tekee juuri sen virheen.

Kun onnistumisia on tullut tiukoissa paikoissa, niistä on iloa myöhemminkin.

– Sitten tietää, että miksei onnistuisi nytkin. Se tuo varmuutta itselleni.

Lähde: Urheiluliitto

Aiheet Mäkitörmä Senja Ottelut Seitsenottelu Sillman Miia Yleisurheilu