Laajan Valmentajakyselyn mukaan valtaosan suomalaisesta valmentajakunnasta muodostavat vapaaehtoispohjalta toimivat 30–49-vuotiaat miesvalmentajat. Sen sijaan lähes 60 % valmentavista naisista on alle 30-vuotiaita. Valmentaminen aloitetaan useimmin oman lajiharrastuksen tai oman lapsen harrastustoiminnan kautta. Omaa kilpaurheilukokemusta onkin valtaosalla (77 %) valmentajista. 87 prosentilla valmentajista on valmentajakoulutus ja korkeimpana valmentajakoulutustasona on yleisimmin 1 tason koulutus (44 %).

KIHU toteutti sarjassaan kolmannen eri tasoilla ja lajeissa toimiville valmentajille suunnatun laajan valmentajakyselyn. Siihen vastasi yhteensä 2765 valmentajaa 61 eri lajista.

Valmentajakyselyn pohjalta tänään julkaistava raportti muodostaa nykykuvan suomalaisesta valmentajakunnasta. Lisäksi siinä kuvataan valmentajien toimintaa ja toimintaympäristöä sekä tuotetaan uutta tietoa valmentajien kehityspoluista, motiiveista, arvoista ja asenteista. Hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut KIHU ja hankkeen yhteistyötahoina ovat toimineet Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat, Suomen urheilun eettinen keskus sekä lajiliitot.

Vastausten mukaan valmentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kyselyyn vastanneilla valmentajilla on kokemusta keskimäärin 11 vuotta ja valmentamiseen käytetään aikaa keskimäärin 13 tuntia viikossa. Valmennustoiminnan jatkamiseen vaikuttavat valtaosalla eniten sisäiset motivaatiotekijät, kuten valmentamisesta saatava nautinnon tunne.

Valmentajat ovat myös hyvin koulutettuja ja heillä on jatkuva halu oppimiseen ja oman toimintansa kehittämiseen. 87 prosentilla valmentajista on valmentajakoulutus ja lähes kaksi kolmesta suunnittelee kouluttautuvansa lisää seuraavan vuoden aikana. Kolme neljästä valmentajasta ilmoittaa tavoitteekseen valmentajana kehittymisen ja noin puolet lajin ja lajikulttuurin tai valmennuksen ja valmennusprosessien kehittämisen.

Valmentajan kokonaishyvinvointia tukevat yleisimmin osaaminen ja kokemus valmentajana sekä urheiluun liittyvät vuorovaikutussuhteet. Haasteita kokonaishyvinvoinnille puolestaan asettavat valmennuksen oheistehtävät sekä valmennustoiminnasta saatava palkka tai muut korvaukset.

Vaikka valmentajina toimii tälläkin hetkellä melko laaja kirjo eri ikäisiä ja erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä lasten vanhemmista ammattivalmentajiin, olisi edelleen kaikilla tasoilla mietittävä keinoja sekä valmentajien määrän lisäämiseksi että valmennustoiminnassa jatkamisen tukemiseksi ja ammattimaisuuden edistämiseksi.

Lähde: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus