Noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. Move!-mittaustuloksissa on paljon alueellista vaihtelua.
Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystä. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin yli 107 000 oppilaan mittaustulokset.

Syksyn 2021 Move!-mittausten keskeiset tulokset ja havainnot:

  • Fyysisen toimintakyvyn kokonaistulos: Noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla.
  • Maakunnallinen vaihtelu: Tuloksissa on paljon alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä 5.- että 8.-luokkalaisissa valtakunnallisia tuloksia parempia, kun Lapin, Kainuun ja Satakunnan tulokset ovat koko maan tuloksia heikompia.
  • Kestävyyskunto: Kestävyyskunto on edelleen heikentynyt 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla lasku näytti pysähtyneen.
  • Lihaskunto: Erityisesti keskivartalonlihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä 5.- että 8.-luokkalaisilla oppilailla.
  • Liikkuvuus: Erityisesti pojilla liikkuvuus on hieman parantunut viime vuoteen verrattuna. Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi. Noin neljännes 8.-luokkalaisista pojista (yli 6 000 poikaa) ei saa suoristettua selkää täysistunnassa ja noin 15 % (yli 3 500 poikaa) ei onnistu kyykistyksessä.

Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2021. Tulokset (lähes 20 000 hlöä) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei ole raportoitu säännöllisesti, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa. Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino.

Varusmiesten kuntotestien 2021 keskeiset tulokset ja havainnot:

  • Keskipaino: Kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa (1993‒2021) 70,8 kilosta 78,7 kiloon.
  • Kestävyyskunto: Varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo vuonna 2021 oli 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin (2 358 m / vuonna 2019).
  • Lihaskunto: Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.
Merkittävät vaikutukset kansanterveyteen ja -talouteen

Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten vuosikymmeniä jatkunut kestävyys- ja lihaskunnon heikentyminen sekä painon nousu näyttävät jatkuneen. Sama huolestuttava trendi näkyy myös perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksissa. UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin mukaan ”Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kuvaavat hyvin kyseisten ikäluokkien fyysistä toimintakykyä sekä kuntoa ja painoa, joten niillä on valtava merkitys väestön tulevaan sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja jopa kuolleisuuteen”.

”Varusmiesten kymmenen prosentin kehon painon nousu yhdessä fyysisen kunnon heikentymisen kanssa johtaa vääjäämättä kasvavaan tautitaakkaan (kuten tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, mielenterveyden haasteet) sekä haasteisiin selviytyä arjessa. Lihavuus, huono kunto, vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo ovat kaikki merkittäviä terveysriskejä, jotka samanaikaisina ovat entistä vaarallisempia. Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa mm. entisestään kasvavana työkyvyttömyytenä ja kansantalouden kustannuksina. Jo nykyisin liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannukset ovat Suomessa vähintään kolme miljardia euroa vuodessa”, toteaa Vasankari.

Väestön fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhdensuuntaisia ja riittävän vaikuttavia toimia, kuten fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa rakennettua ympäristöä, fyysistä aktiivisuutta tukevaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita sekä laadukasta liikunnanopetusta ja liikuntaneuvontaa.

Lähde: Valtion liikuntaneuvoston tiedote

Aiheet Move!-mittaustulos Muut lajit