Kuntoliikunnalla on merkittävä yhteys yksilön onnistumisen kokemuksiin työssä ja elämässä.

Toimialasta ja toimenkuvasta riippumatta usein liikkuvat ovat tyytyväisempiä työpaikkaansa. Aktiiviliikkujat kokevat työssään enemmän onnistumisen tunteita ja jaksavansa paremmin kuin vähän liikkuvat. Liikkumista tukeva työnantaja koetaan vastuullisena.

Vasta seitsemällä prosentilla vastaajista on mahdollisuus liikkua työaikana. Samalla kolmasosa (31%) kokee työajalla liikkumisen tärkeäksi tavaksi lisätä liikuntaansa. Tällä hetkellä vain viidennes suomalaisista liikkuu neljä kertaa tai useammin.

Nämä asiat nousivat esiin Eezy Oyj:n kansallisessa Liikkuen työelämän onnistumisiin 2022 –
kyselytutkimuksessa. Eezy on vuodesta 2018 lähtien tutkinut työelämään liittyviä kokemuksia ja odotuksia. Tutkimuksiin vastaa vuosittain valtakunnallisesti edustava otos työikäisiä suomalaisia.

Nyt julkaistava aineisto on kerätty helmikuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1500 iältään 16-65-vuotiasta suomalaista markkinatutkimusyhtiö Bilendin väestöjakaumaa edustavassa verkkopaneelissa. Aktiiviliikkuja tarkoittaa, että vastaaja harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa, harvoin liikkuva korkeintaan kerran viikossa.

Keskeiset löydökset

Suomalaisten työssäkäyvien liikuntamotiiveissa korostuu mielen hyvinvointi

’Terveys’ on yleisellä tasolla ja luontevasti tärkein liikkumisen motiivi. Ulkonäkö on vain murtoosalle suomalaisista aikuisista syy liikkua. Nuoremmille ulkonäkö on tärkeämpää kuin aikuisille; 25 prosentille alle 35-vuotiaista se on erittäin tärkeää. Painonhallinta motivoi kolmannesta ja suhteellisesti enemmän heitä, jotka liikkuvat nyt vain vähän.

Tärkeimpinä pidettyjen liikuntamotiivien joukossa on huomattavan monta mielen hyvinvointiin vahvasti liittyvää tekijää: parempi tai virkeämpi mieliala, liikunnan myönteinen vaikutus stressiin, arjessa jaksaminen, parempi itseluottamus, elämykset liikunnan parissa. ’Oma aika’ on suomalaisille varsin tärkeää: vain noin joka kymmenes työssäkäyvistä motivoituu liikkumaan yhdessäolosta muiden kanssa.

Tunnetason motiiveissa korostuivat energinen, tehokas, innostunut, rento ja vapautunut tunne liikunnan seurauksena. Nuoret arvostavat lisäksi vahvaa tunnekokemusta liikunnasta. Harvoin liikkuvat kaipasivat puolestaan rentoa, helppoa ja leppoisaa tunnetta ideaaliselta liikunnaltaan.

Liikunnalla on selkeä yhteys myönteiseen minäkuvaan

Aktiivisesti liikuntaa harrastavat liittivät itseensä selvästi useammin myönteisinä pidettyjä
luonteenpiirteitä, kuten itsestä huolta pitäminen, positiivisuus ja kannustavuus, kun he
luonnehtivat itseään liikunnan harrastajina. Usein liikkuvat liittävät itseensä kolme kertaa
useammin piirteen ’kannustava’. Tällä huomiolla on merkitystä myös työpaikalla, sillä Eezyn
aiempien tutkimusten valossa keskeinen työviihtyvyyteen yhteydessä oleva tekijä on kokemus työpaikan kannustavasta ilmapiiristä. 16-24-vuotiailla nuorilla korostui lisäksi tavoitteellinen, määrätietoinen ja rohkea minäkuva liikkujana.

Liikkuvat ovat tyytyväisempiä työpaikkaansa ja luottavat pärjäämiseensä

Työssä onnistumisen kannalta kaikkein tärkeintä suomalaisille on oikeudenmukainen ja reilu ilmapiiri. Aktiivisesti liikkuvista 16 prosenttia enemmän kuin harvoin liikkuvista kokee
työilmapiirinsä olevan tällainen. Usein liikkuvat kokevat 7 prosenttia todennäköisemmin
onnistumisen tunteita työssään päivittäin. He myös suosittelisivat työpaikkaansa muille 9
prosenttia todennäköisemmin kuin harvoin liikkuvat ja ovat harvemmin tyytymättömiä.
Aktiiviliikkujat kokevat jaksavansa työssään paremmin ja ovat selvästi tyytyväisempiä työpaikkansa johtamiseen ja esimiestyöhön.

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo pärjäävänsä työelämässä melko tai erittäin hyvin. Kun kaikista vastaajista 38 prosenttia uskoo pärjäävänsä työelämässä erittäin hyvin, aktiiviliikkujista näin koki lähes puolet, 47 prosenttia. Nuorten (16-24 v) luottamus oli korkeinta, 35-54-vuotiaiden keskuudessa hiukan matalampaa kuin keskimäärin.

Työnantajilta toivotaan mahdollisuutta liikkua työajalla

Työnantajien tavoissa tukea liikuntaa painottuu nykyisin eniten rahallinen etuus, esimerkiksi liikuntaseteli. Lähes puolet (48 %) vastanneista nauttii tällaista etuutta nykyisin. Suurin ero nykyja toivetilanteen välillä liittyy mahdollisuuteen liikkua työajalla: kun 31 prosenttia kokee sen tärkeäksi tavaksi lisätä liikuntaansa, työajalla liikkuminen on tällä hetkellä mahdollista vasta 7 prosentille vastanneista. Tukea työmatkapyöräilyyn toivoi 22 prosenttia ja sitä sai nykyisin 7 prosenttia vastaajista. Työnantajan järjestämä liikunta, esimerkiksi liikuntavuorot tai ohjattu liikunta, oli muita tärkeämpää heille, jotka liikkuvat tällä hetkellä vähiten.

Liikunnan tukemisella on yhteys mielikuvaan vastuullisesta työnantajasta: jopa 9 prosenttia
korkeampi osuus työntekijöistä, joiden työnantaja tukee liikuntaa, piti työnantajaansa ’erittäin vastuullisena’.

Korona on vaikuttanut monin tavoin liikuntaan

Koronan nettovaikutus työssäkäyvien liikunta-aktiivisuuteen on negatiivinen. Pandemia on
vaikuttanut joka toisen vastaajan liikkumiseen: 29 prosentilla liikunta oli vähentynyt, 20 prosentilla puolestaan lisääntynyt. 13 prosenttia vastaajista oli harrastanut eri tyyppistä liikuntaa kuin ennen ja 6 prosenttia kokeillut uusia liikuntamuotoja. Vaikka vaihtelu on lisääntynyt, kokonaisvaikutuksen kannalta merkittävää on erityisesti työmatkaliikunnan vähentyminen.

Lähde: Eezy Oyj

Aiheet Liikunta Muut lajit