Maastohiihtomaailman kulisseissa on nähty viime vuosina paljon resursseja vienyt farssi. Se liittyy fluorikieltoon ja sen toteuttamiseen.

Suksien fluorivoiteet ovat olleet tähän mennessä ylivertaisia luisto-ominaisuuksiltaan. Euroopan unioni ja muu kansainvälinen yhteisö on kuitenkin halunnut kieltää täysin fluorivoiteet. Tarkoitus on korvata fluorituotteet vähemmän ympäristöä kuormittavilla aineilla.

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS reagoi tilanteeseen jo vuosia sitten. Siitä on kuitenkin alkanut melkoinen sirkus.

Fluorikiellon toimeenpanoa on siirretty vuodesta toiseen. Nyt on tehty selväksi, että se astuu voimaan kaudeksi 2023–2024.

Ongelmaksi on muodostunut fluorikiellon valvominen. Toistaiseksi ei ole löydetty riittävän luotettavia testilaitteita.

Asiantuntijat ovat nyt kertoneet Ylelle karuja näkemyksiään tilanteesta. Jutusta selviää esimerkiksi, että Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikön 200 000 euron budjetista on varattu useina vuosia 35 000 euroa (17,5 prosenttia budjetista) fluorikieltoon valmistautumiseen. Uudistus on kuitenkin jäänyt toteuttamatta.

– Fluorikielto on FIS:n historiassa ylivoimaisesti surkeimmin johdettu prosessi, jossa olen joutunut olemaan mukana, saksalainen teknologiaekspertti Karlheinz Waibel latasi Ylelle.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kertoi puolestaan, kuinka paljon fluorikieltoon valmistautuminen on yhteensä tuonut kuluja Suomen Hiihtoliitolle.

– Ensimmäisinä vuosina mentiin 50 000–100 000 välikössä. Nyt liikutaan vuositasolla 20 000–50 000 eurossa. Haarukka kuluissa on iso ja näkymä toiminnassa sumea, sanoi Hämäläinen Ylelle.

Tästä Ylen juttu, jossa enemmän aiheesta.

Aiheet Hämäläinen Ismo Hiihtoliitto Maastohiihto Talviurheilu